PPPINV-hankkeessa nopeutetaan Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, luodaan alueen PK-yrityksille pohjaa suurten hankkeiden toteutukseen ja kansainvälistymiseen, luodaan uusia työpaikkoja kasvattamalla alueen investointeja, synnytetään uusi julkisen ja yksityisen yhteinen rahoitusmalli kiinteistöjen energiatehokkuusinvestointeihin sekä parannetaan kiinteistöjen tuottoja parantamalla niiden energiatehokkuutta. LAB-ammattikorkeakoulu (LAB) on osatoteuttajana Lappeenrannan – Lahden teknillinen yliopisto LUTin hallinnoimassa PPPINV-hankkeessa. Hanke on alkanut 1.5.2018 ja päättyy 30.10.2020. Hankkeen rahoittajana on Uudenmaan Liitto EAKR.
Imatran ja Lappeenrannan kaupungit mukana
Hankkeessa mukana olevat Imatran ja Lappeenrannan kaupungit ovat linjanneet strategioissaan tavoitteiksi sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämisen että omaisuuden myynnin. Hankkeeseen valitut kohteet ovat suuria ja peruskorjauksen tarpeessa olevia kiinteistöjä, joiden energiatehokkuus on huono ja joissa kaupunki jatkaa toimintaansa pitkään. Imatran kohteita hankkeessa ovat mm. kaupungintalo, kulttuurikeskus Virta ja jäähalli ja Lappeenrannan mm. kaupungintalo ja kirjasto.
Kaupunkien investointeja rajoittavat rahoitusmahdollisuudet, toisaalta yksityistä pääomaa on edullisesti saatavilla. Hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää toimintamalli julkisen ja yksityisen rahoituksen välille. Energiatehokkuusinvestoinnit parantavat kiinteistöjen tuottoa ja suuret kiinteistömassat ovat kiinnostava sijoituskohde. Public-Private Partnershipissa (PPP) sijoittaja toteuttaa kiinteistön remontin sekä energiatehokkuusparannukset, jolloin kiinteistöjen myynnillä ja takaisinvuokrauksella kunnat saavat uudenveroiset kiinteistöt käyttöönsä. Lisäksi PPP:llä saadaan nopeutettua kiinteistöjen CO2 päästövähennyksiä ja kevennettyä kuntien velkataakkaa.
Energiatehokkuuden parantaminen ja peruskorjaus
Peruskorjaus on harvoin taloudellisesti perusteltu toimenpide pelkästään energiataloudellisista syistä. Jos korjaustarve on kiinteistön kunnon vuoksi ilmeinen, kannattaa peruskorjauksen ajoitusta, toteutustapaa ja kustannuksia arvioida suhteessa tulevaan energiatehokuuden paranemiseen ja elinkaarikustannusten säästöön. Kunnilla on velvoite huolehtia oman kiinteistökantansa energiatehokkuudesta korjaustoimenpiteiden yhteydessä. Energiatehokkuusparannukset ovat tärkeässä roolissa vähähiiliseen talouteen pyrittäessä ja päästöjen vähentämisessä.
PPPINV-hankkeessa selvitettiin kohteiden peruskorjaustarve ja energiatehokkuuden parannustarpeet. Lisäksi suunniteltiin omien energiantuotantomuotojen, kuten lämpöpumppujen ja aurinkopaneelien, lisäämistä rakennuksen ominaisuudet huomioiden sekä samanaikaisesti toteutettavia perusparannustoimenpiteitä, kuten ikkunoiden uusimista ja eristysparannuksia. Kohteille laskettiin alustavat kustannusarviot. Lisäksi hankkeessa arvioitiin investointien kannattavuus ja määritettiin kiinteistöjen arvo tuottojen kautta.
LAB toimii hankkeessa asiantuntijana, joka arvioi kohteiden teknisten korjaustarpeiden kiireellisyyttä ja tuotti lähtötietoja peruskorjausten energiatalouden ja taloudellisen kannattavuuden arvioinnin perustaksi mm. laskemalla hankkeiden alustavia kustannusarvioita. LAB on arvioinut peruskorjaustarpeiden laajuutta ja ajoitusta, tehnyt tarkastuskäyntejä ja osallistunut raportointiin. Liki kaikkien hankkeen kohteiden julkisivut mallinnettiin.
Kirjoittaja
Leena Jormanainen on rakennustekniikan lehtori ja toimii asiantuntijana PPPINV- hankkeessa
Linkki
LUT. 2019. LUT Research portal. [Viitattu 25.8.2020]. Saatavissa: https://research.lut.fi/converis/portal/Project/11217954?auxfun=&lang=en_GB
Kuvalähde
Kuva 1. Rautiainen, J. 2020. Aurinkopaneeleiden sijoitusvaihtoehto. Tietomallit rakennusten turvallisuuden varmistamisessa -kokeiluhankkeen kuva-arkisto.
